torstai 3. lokakuuta 2013

Lääkärireissu

Tämä viikko on mennyt sairastelun merkeissä. Maanantai-iltana minulle nousi kuume, keskiviikko-aamuna lämpöä oli 39, 6 ja maha totaalisen sekaisin. Muistutin kasvoiltani lähinnä kalkkilaivan kapteenia. Ei ollut siis juuri muuta vaihtoehtoa kuin lähteä lääkäriin.

Odottelu yksityisen terveysaseman aulassa tuntui tuskallisen pitkältä ajalta. Tunnin odotelun jälkeen pyysin päästä petiin, sillä voin todella huonosti. Silloin alkoi tapahtua. Pääsin jonojen ohi ja joku täti talutti minut osastolle pieneen huoneeseen, jonka seinät olivat huurrettua lasia. Pääsin viltin alle natisevaan petiin, josta minulta veloitettiin parikymmentä tonnia (n. 10 euroa). Maksu respaan lääkärikäynnistä oli 10 000 shillinkiä.

Kohta ympärilleni pölähti neljä valkotakkista paikallista manuaalisen verenpainemittarin, stetoskoopin ja potilaskansion kanssa. He hokivat "Pole! Pole sana!" ja pohtivat porukalla, että mitäs nyt tehdään. Yritin vastailla kysymyksiin, mutta järki ei luistanut niin paljon, että olisin tajunnut puoliakaan kysymyksistä. Valitin kovaa kuumetta. Lyhyt hiuksinen täti läimäytti kätensä poskelleni ja totesi, että no niinpä tuntuu olevan. Kohta minulle tuikattiin kuumemittari kainaloon.

Minulle syötettiin paracetamolia, sillä kuume oli saatava laskemaan. Muut valkotakkiset lähtivät suunnittelemaan muualle, lyhyt hiuksinen täti jäi antamaan minulle kipupiikin ja laittamaan minut tiputukseen. Täti kielsi minua liikuttamasta kättäni, ettei kanyyli irtoaisi. Pian paikalle tuli labraryhmä; taas neljä uutta valkotakkista hokien samaa kuin aiempi ryhmä. Muut katsoivat vierestä, kun yksi sitoi käteeni kiristyssiteeksi kumihanskan ja otti verikokeen. Laboratorioon oli annettava taas parikymmentä tuhatta shillinkiä. Sitten minulle annettiin lupa nukahtaa.

Seuraavan kerran kun avasin silmäni, huomasin, että joku oli vaihtanut tipan suolaliuosputelin. Nukahdin uudelleen. Toisen kerran herättyäni, minua pyydettiin ottamaan pissa- ja kakkatestit. Sitten nukahdin taas. Myöhään iltapäivällä herätessäni sain kuulla diagnoosin: virtsaputken tulehdus ja ruokamyrkytys. Virtsaputken tulehduksen ovat kuulema kautta aikain kaikille talomme asukkaille todenneet. Päättelin siis, ettei lääkäreillä todellisuudessa tainnut olla harmaintakaan aavistusta siitä, mikä minua vaivasi. Määräsivätpähän kuitenkin minulle paracetamolia, antibioottia ja jotain ällöttävää juotavaa suolalitkua. Loppujen lopuksi lääkärireissu tuli maksamaan yhteensä noin 90 000 shillinkiä eli noin 45 euroa.

Pääsin illaksi kotiin. Tunsin oloni voimakkaammaksi ja kuulema näytinkin paljon terveemmältä. Nyt kuumetta on enää vain vähän, mutta maha ei ole vieläkään asettunut. Mutta kyllä tästä ehkä vielä parannutaan! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti