Kosilla koneesta noustessani tunsin oloni kotoisaksi. Täällä ensimmäinen ajatus oli: "Mikä tuo haju on? Virtahevon kakkaa?" Seuraavana lämpötila. Saavuin kolmen aikaan yöllä, ilma oli kuiva ja vain 15 astetta lämpöä. Hytisin nukkumaan mennessä kylmyydestä.
Tanzania Volunteersin vapaaehtoistalo, joka on kotini seuraavat kaksi kuukautta, on oikein viihtyisä. Ei tietenkään Suomen mittakaavassa, mutta ainakin meillä on lämmintä vettä, paljon tilaa, internet ja muita mukavuuksia. Kaksi paikallista naista tekee meille ruoan kolmesti päivässä. Talolla on iso piha, sauna(eräänlainen versio), vahtikoiria, kissa, kukko ja kanoja... Kuulin pihassa liikuskelevan myös apinoita. Minua ohjeistettiin, ettei niille saa näyttää hampaita. Yksi tyttö oli alkanut nauraa antaessaan apinalle herkkupalan, siitä hyvästä hän oli saanut raapaisun käteensä. Aion siis tervehtiä apinoita käsi suun edessä.
Öisin meillä on vartijana isohko vanhempi mies, joka puhuu mielellään, muttei osaa sanaakaan englantia. Hän on aina iloinen ja kuulostaa nauraessaan hieman Leijonakuninkaan Rafikilta. Häntä kutsutaan Babuksi, mikä tarkoittaa isoisää. Hauskaa sinänsä, Suomessa työpaikkallani oli aiemmin yövartija lempinimeltään Ukki, myöhemmin vartija vaihtui ja uutta vartijaa sanotaan Papaksi. Isoisä valvoo, minne ikinä menenkin!
Turvallisuus asioista täällä ollaan tarkkoja; vaikka talo sijaitseekin rauhallisella alueella, pimeän tultua ulkona liikkuminen voi olla vaarallista. Lukitsemme ovet yöksi ja pihan portit ovat aina suljettuna. Auringonlaskun jälkeen emme saa mennä jalkaisin tai pyörällä pihan ulkopuolelle. Jos haluamme mennä illalla ulos, meidän täytyy tilata taksi. Keskustassa meitä kehotetaan pitämään huolta laukuistamme päivisinkin. Yksi porukka oli saanut tänään kaupungissa seurailijan, joka oli myöhemmin ollut vailla palkkiota mukana kulkemisestaan.
Tämä päivä meni minun osaltani lähinnä myöhään nukkuessa sekä talon tapoihin ja sääntöihin tutustuessa. Huomenna pääsen tutustumaan kaupunkiin ja opiskelemaan swahilia. Jälkimmäistä odotan jännityksellä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti